Marja-Liisa Alanko  

Kivikautisen kylän rekonstruktio Yli-Iin Kierikissä. Kuva: Marjukka Mäkelä.Matkaa ajassa ja  maisemassa

Suomen Muinaistaideseuran ja Ango ry:n kevätretki 
Yli-Iin Kierikkikeskukseen
17. -19.5.2002

Isokyrön Leväluhta, Ohtakari, Pattijoki, Luonto-Kotala, Kierikki, Pahkakoski, Korvala, Voima-Kuusela, Leuva, Ii... Ohjelma vilisi nimiä, mitähän kaikkea ne tulisivat pitämään sisällään?

Pukkilan Liikenteen linja-auto  "arkeologi"-kuljettaja Jake (Jarkko) Lehtisen kanssa otti huostaansa viitisenkymmentä ihmistä aamukahdeksalta Helsingistä ja tunnin kuluttua kymmenkunta henkeä lisää Hämeenlinnasta, kaikkiaan meitä oli 61 osanottajaa. Ohjelma lupasi yhdeksän tunnin ajo-matkan + pysähdykset = 13,5 tuntia.

Eero Siljander (oik.) kertoo Leväluhdan kalmistosta. Juhani Grönhagen, Pekka Lehtimäki ja Jouko Ahtola vakavoituneina. Kuva: Marjukka Mäkelä.Retken oppaana toimi valtakunnallinen asiantuntija Eero Siljander, joka oli koonnut erinomaisen monisteen matkan kohteista, poiminut mukaan osan kirjastostaan matkalukemiseksi sekä täyttänyt juttuvakkansa matkan eri kohteisiin liittyvillä tarinoilla. Menomatkalla myös Rauno Lauhakangas kertoi huhtikuussa tapahtuneesta afrikkalaisen kalliotaiteen asiantuntijan professori Benjamin Smithin  kymmenpäiväisestä Suomen-vierailusta.

Retkeläisiä Leväluhdan suokalmiston äärellä. Kuva: Marjukka Mäkelä.Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Isokyrön arvoituksellinen Leväluhdan rautakautinen suokalmisto. Keltaisina ryöppyävät rentukat reunustivat nykyistä lähteensilmää; paikasta on aikojen kuluessa löydetty poikkeuksellisin hyvin säilyneitä ihmisten jäännöksiä. Leväluhtaa on pidetty sekä uhripaikkana että suokalmistona; nykyinen käsitys kallistuu jälkimmäisen puolelle. Aidattu alue sijaitsee laajan peltoaukeaman laidassa, vanhoissa valokuvissa se on sijainnut ympäristöstään erottuvan Momminkallion kupeessa synkkänä ja etäisenä suontapaisena loukkona.

 

> jatkuu sivulle 2