Im memoriam 

Filosofian maisteri Eero Autio 

Tutkija pääsi Neuvostoliiton 
kalliotaiteen äärelle

Elämäntyönsä suomalaisugrilaisen kalliotaiteen parissa tehnyt filosofian maisteri Eero Autio kuoli 13. maaliskuuta 2002 Varkaudessa 77-vuotiaana. Hän oli syntynyt Karjalassa Suistamolla 2. joulukuuta 1924.

Eero Autio tutki suomalaisugrilaista muinaistaidetta. Vuonna 1981 ilmestynyt Karjalan kalliopiirrokset oli ensimmäinen Suomessa julkaistu esihistorialliseen kalliotaiteeseen keskittyvä teos. Siitä tuli kulttikirja, joka on innoittanut monia aihepiiristä kiinnostuneita muinaistaiteen tutkimuksen ja harrastuksen pariin.

Autio solmi hedelmälliset suhteet Viron muinaistaiteen tutkijoihin, joiden kautta aukenivat tiet myös silloisen Neuvostoliiton suljetuille muinaistaidepaikoille.

Autio teki monia tutkimusmatkoja Karjalassa, Kuolan niemimaalla, Permissä, Uralilla ja Siperian erämaissa sijaitseville muinaistaiteen esiintymispaikoille. Teos Kultasarvipeura ja sen klaani (1993) käsitteli Kuolan saamelaisten kansanrunoutta ja sen suhdetta kalliokuviin. Laaja kuvateos Kotkat, Hirvet, Karhut - permiläistä pronssitaidetta (2ooo) on kuvaus suomalaisten kulttuurien taidehistoriallisesti ehkä korkeatasoisimmasta periodista vuosilta 4oo-1300.

Autio vertaa teoksessaan permiläisten pronssivalujen eläinaiheita kansatieteellisen esineistön ja käspaikkatekstiilien kuvastoon, ja tulkitsee niissä esiintyvää numerosymboliikkaa. Teos näyttää, miten valuissa näkyvät myös muinaiset uskomukset, sukujen suhteet toisiinsa, avioliitto ja vaikkapa naisten tärkeä osa permiläisen pronssitaiteen tekijöinä.

Kirjojen lisäksi Autio julkaisi monia artikkeleita koti- ja ulkomaisissa julkaisuissa. Hän oli myös suosittu luennoitsija.

Eero Autio oli Eestin Muinaistaideseuran ja Suomen Muinaistaiteen seuran kunniajäsen. Jälkimmäistä hän oli myös perustamassa. Kalevala-seuran jäseneksi hänet kutsuttiin 1988.

Eero Autio ilmoittautui nuorena vapaaehtoisena jo talvisotaan, ja osallistui jatkosotaan. Hän valmistui Rauman seminaarista 1948 ja siirtyi opettajaksi Varkauteen. Filosofian kandidaatin tutkinnon hän suoritti Joensuun yliopistossa historia pääaineenaan.

Varkaudessa Autio muistetaan usean sukupolven maailmankatsomukseen ja elämänvalintoihin vaikuttaneena persoonallisena kasvattajana. Valoisa, innostunut elämänasenne ja kiinnostus elämän eri osa-alueita kohtaan olivat hänelle tunnusomaisia piirteitä.

Antero Kare

Kirjoittaja on Eero Aution tutkimusmatkojen toveri ja vävy.

Muistokirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 17.3.2002