|
WWF:n hallitus on valinnut
Vuoden Luontokirjaksi 2000 Tapio Heikkilän teoksen Suomalainen kulttuurimaisema.
Se esittelee kulttuurimaisemia Suomen eri maakunnista. Teoksen on kustantanut
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
“Suomalainen kansallismaisema koskettaa koko Suomea ja kaikkia suomalaisia.
Teoksen aihepiiri on erittäin ajankohtainen, sillä perinneympäristöt ovat
nopeimmin uhanalaistuva luontotyyppi ja vanhat kulttuurimaisemat kaikkiaan
suuren rakennemuutoksen kourissa. Aihe on esitetty kauniisti ja ymmärrettävästi.
Kuvat ja teksti ovat hyvin tasapainossa ja painojälki erinomaista”, Vuoden
Luontokirja -raadin puheenjohtaja Hannu Vilpponen perusteli raadin päätöstä
WWF:n hallitukselle. Kirjan toivotaan myös puhuttelevan päättäjä ja viranomaisia
kulttuurimaisemien ja perinneympäristöjen tärkeydestä.
Tapio Heikkilä itse kirjoittaa teoksen alkulehdillä: "Kulttuurimaisema
ei säily hoitamatta, ilman jatkuvaa työtä. Maisemanhoito on maanviljelyn
ja laiduntamisen jatkamista, rakennusten ylläpitoa ja kunnostusta, pihojen
ja raittien kohentamista. Se on ympäristön jatkuvuudesta huolehtimista,
hyvinvoinnin turvaamista, perinteen vaalimista.”
Raati piti teosta visuaalisesti hienona kokonaisuutena, jossa kuvat ja
teksti tukevat toisiaan.
Kunniamaininta annettiin Lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:n kustantamalle
Uudenmaan lintupaikkaoppaalle. Sen ovat toimittaneet Matti Koivula, Arto
Juvonen, Mikko Savelainen, Jan Södersved ja Kalle Virta.
“Uudenmaan lintupaikkaopas sai kunniamaininnan sen luontoon lähtemiskynnystä
madaltavan sisällön ansiosta. Lisäksi kirjan tekemiseen osallistuneella
laajalla vapaaehtoisjoukolla oli erittäin suuri merkitys kansainvälisestikin
upean luontopaikkaoppaan tekemisessä”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari
Luukkonen.
Teos on talkoohengessä tehty ainutlaatuinen opas, joka innostaa luonnosta
kiinnostuneita tutustumaan lintupaikkoihin. Piirroskuvitus on herkkää
ja kaunista ja taitto selkeä. Kartat ja muut tiedot on esitetty erittäin
havainnollisesti. Raati toivoo, että opas motivoi tekemään vastaavia oppaita
myös muista alueista.
WWF on valinnut Vuoden Luontokirjan vuodesta 1978 lähtien. Tänä vuonna
kilpailuun ilmoittautui kahdeksan kustantajaa ja kaksi omakustantajaa.
Teoksia oli yhteensä 19.
Lisätietoja:
suojelujohtaja Jari Luukkonen, puh. 040 585 0020
viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, puh. 0400 425 666
tiedottaja Tuuli Äikäs, puh. 040 592 6532
Tapio Heikkilä 11.3.2001
liite tiedotteeseen
Suomalaisen kulttuurimaiseman asialla
Suomalainen kulttuurimaisema on työn kunnianosoitus. Maamme arvokkaat
viljelymaisemat ovat vuosien, tuhansien, monien toimien tuotos. Kulttuuri
on alkujaan maan viljelyä. Viljely lähtee maan raivauksesta, luontoa rajusti
muuttavasta toiminnasta, metsän kaatamisesta, kaskeamisesta, maan muokkaamisesta,
kivien keruusta, ojittamisesta. Pelto on ihmisen ravinnon lähde, joka
tarvitaan myös henkeä ruokkimaan.
Maatalous ja karjatalous on vaikuttanut luontoomme maankäyttötavoista
eniten. Vaikka alkuperäinen havumetsäinen taiga on monin paikoin saanut
väistyä ja alistua, on luontomme ihmistyön tuloksena rikastunut, luonnon
monimuotoisuus saanut siitä vahvan myönteisen latauksen.
Maatalous on perustunut meillä perheviljelmiin, käytännöllisiin tilayksiköihin,
jotka ovat turvanneet perheiden ansiot ja maan kansalaisten ruokahuollon.
Koska tilat ovat olleet verraten pieniä, on huolenpito ulottunut koskemaan
karjan joka ikistä päätä, tilan kaikkia maatilkkuja. Vastustan jyrkästi
suomalaisen maatalouden uhraamista tehokkuuden alttarille. Tehotuotanto
ei sovi meille, se aiheuttaisi lipsumista huolenpidosta. Se lisäisi eläinten,
maan ja ihmisen kuormittamista, ympäristön rasittamista. On nähty, että
luontoon kohdistuva ahneus tuo muassaan aina vaikeuksia, jotka lopulta
kuitenkin aina lankeavat maksettavaksi, muodossa tai toisessa.
Tehotuotannon ja syrjäseutujen näivettämisen vastapainoksi ehdotan nopeita
ja kattavia toimenpiteitä suomalaisten kulttuurimaisemien hoidon järjestämiseksi.
Toivon poliittisen päätöksentekokoneiston ottavan asian heti vastuulleen.
Monissa Euroopan maissa maisemanhoitoa on alettu edistää aktiivisesti
lukuisin keinoin, esimerkiksi säädösten, eri tukimuotojen, neuvonnan ja
tutkimuksen avulla. Meillä Suomessakin on jo saatu paljon aikaan, mutta
todellinen tuntuva panostus asiaan on vielä tekemättä. Nyt olisi vielä
mahdollista ja tuloksekasta olla suomalaisen kulttuurimaiseman asialla.
Suomalaiset kulttuurimaisemat ovat kansallisomaisuuttamme siinä missä
muutkin kulttuurin hedelmät. Ne on tärkeätä turvata koko maassa. Maaseudun
kulttuurimaisemat ovat yksi maatalouden tuote, ravinnon oheishyödyke.
Niiden säilyttäminen on koko yhteiskunnan etu. Samoin vastuu niiden säilyttämisestä
kuuluu kaikille, tuottavathan ne kaikille meille suomalaisuuden sisällön,
identiteettimme kulmakivet.
* * * * * *
Tapio Heikkilä (s. 1958) on arvostettu maisemavalokuvaaja ja koulutukseltaan
biologi Hän työskentelee Ympäristöministeriön ylitarkastajana vastuualueenaan
maisemanhoito. Tällä hetkellä hän on virkavapaalla ja toimii tutkijana
Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen osastolla keskittyen maisemavalokuvauksen
menetelmiin.
|