Berliini 8.4.2001 Lähtöpäivän aamu. Aurinko paistelee kolmen sadepäivän jälkeen ihanasti, nuori mies soittaa Mustan Orfeuksen sävelmää Spreen yli kulkevalla sillalla: ”Sydän laula nyt laulusi kuulumaton, päivä rakkauden nouseva on.” Kävelen pitkin rantakatua, jolle kauppiaat pystyttelevät pöytiään; yhtä kojuriviä tutkiskellen yhteen suuntaan, toista seuraillen toiseen. Ei tee mieli ostaa mitään, olen jo miltei ohittaa viimeisen kojun...
Marjukka Mäkelä Kasvatan ginkgo-puun   Pojalla on vain yksi tuote: ginkgo-puun siemenet. Olenhan kuullut tästä puusta yhtä ja toista ja tiedän sen erikoisuudeksi, joten miksipä ei: siinäpä on ein hübsches Mitbringsel - mukava matkamuisto.
Hypistelen pusseja käsissäni. Minigrip-pussissa on viisi siementä, pussukka kuivattuja lehtiä teen valmistusta varten, ohjelappusia sekä yksi ginkgo-puun lehti. Myyjä kertoo, että nuorissa puissa on suuret lehdet; mitä vanhemmaksi puu tulee, sitä pienemmiksi lehdet käyvät. Pitäisikö minun siis valita pussi, jossa on suuri lehti vai sellainen, jossa on pieni? Hän jatkaa puhettaan. Sanoo kylmäkäsitelleensä siemenet valmiiksi ja että voisin siis kylvää ne suoraan maahan. Kerron meneväni Suomeen. Hän sanoo puita kasvavan Kanadassa asti ja niiden kestävän pakkasta. Ja varoittaa minua kylvämästä siemeniä ensin kukkaruukkuun sisälle, sillä siitä ei hyvä seuraisi. ”Neidonhiuspuu” ja ”ginkgopetäjä” - ginkgo biloba - matkasi 1600-luvulla Japanista Eurooppaan   Olen ollut taas jo muutaman päivän kotona. Eilen löysin ostamani pussin "pohjattomasta" laukustani ja aloin lukea mukana seuranneita lappusia. Ensimmäisessä kerrottiin ginkgo-puun historiasta. Siitä, miten saksalainen lääkäri ja luonnontutkija Engelbert Kaempfer löysi sen Japanin matkallaan vuoden 1691 helmikuussa ja toi Saksaan. Suomessa ginkgosta – ginkgo biloba - käytetään myös nimiä ”neidonhiuspuu” (englanniksi Maidenhair Fern) tai ”ginkgopetäjä” ja löysinpä myös nimityksen "temppelipuu". Tämän havupuun esi-isät alkoivat kehittyä maapallolla jo 280 miljoonaa vuotta sitten. 100 miljoonaa vuotta myöhemmin, jurakaudella, sen mitä erilaisimpia muotoja kasvoi  yleisesti. Vuosimiljoonien kuluessa muut kasvilajit, etenkin lehtipuut, syrjäyttivät ne. Nykyisin ginkgon ainoat luonnolliset esiintymispaikat ovat Guangdongin ja Guangxin maakunnissa Kaakkois-Kiinassa. Vielä ennen viimeistä jääkautta puuta on kasvanut vielä Frankfurt am Mainin tienoilla. Sinnikäs jurakauden havupuu viihtyy myös kaupungissa Ginkgon neulaset ovat kasvaneet yhteen, joten puu muistuttaa pikemminkin lehti- kuin havupuuta, mikä jo riittää tekemään siitä kasvitieteellisen sensaation. Berliinissä on useita ginkgojen reunustamia puistokäytäviä. En ehtinyt nähdä niistä yhtäkään. Saksan suurin ginkgo kasvaa Berliinin Alexander von Humboldt -yliopiston niityllä ”Unter den Linden” –kadun varrella, on 200 vuotta vanha ja naispuolinen. Naaraspuoliset puut ovat vastenmielisen hajuisia, joten niitä ei suosita puistopuina. Kuitenkin joka 3. Berliiinin ginkgo-puu on nainen. Sen, onko puu koiras- vai naaraspuolinen tietää vasta 30 vuoden kuluttua istutuksesta,sillä vasta silloin puu kukkii ensimmäistä kertaa. (Olen silloin 75-vuotias.) Ginkgo voi elää 1000-vuotiaaksi. (Myös mahdolliset lastenlastenlasten ... jne. -lapseni ovat silloin jo kuolleet.) Se säilyy saasteisessakin ilmassa täysin vahingoittumattomana. Ginkgopuita kasvaa mm. New Yorkissa ja Tokiossa vilkasliikenteisten katujen varsilla ja ne voivat varsin hyvin. Kerrotaan, että kun Hiroshiman atomipommi oli pudotettu, oli lähistöllä kasvanut ginkgo-puu ainoa kasvi, joka alkoi pian uudelleen versoa. Japanissa ja Kiinassa uskotaan puun olevan jumalten asuinsija ja sitä kasvatetaan temppeleitten ja luostareitten puutarhoissa.  Jo muinainen Goethe ... Yksi Saksan vahimmista ginkgopuista kasvaa Jenan kasvitieteellisessä puutarhassassa itäisessä Saksassa. Se on istutettu vuosien 1792-94 välillä ja saattaa olla siis vaikka itsensä Goethen istuttama. Goethe on tehnyt ginkgo-puusta oheisen runonkin näyttelijätär Marianne von Willemersille. Runossaan Goethe vertaa itseään ginkgo-puuhun ja sanoo olevansa samanaikaisesti yksinäinen ja kaksinainen, siis yksinkertainen ja kaksinkertainen, tai siis yhtenäinen ja kahtia jakautunut – tässä näkee kuinka vaikeaa kääntäminen on! – siis, että hän ikäänkuin tuntee, että hänessä on kaksi olemusta yhdessä ihmisessä - tai jotain sinne päin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä Puun nimi on kiinaa ja tarkoittaa siemenet myyneen pojan mukaan  "hopeista aprikoosia" - uuden Brockhaus-tietosanakirjan mukaan "hopealuumua" ja vuoden 1930 Brockhaus-tietosanakirjan mukaan ”kultahedelmäpuuta”. Hedelmä joka tapauksessa näyttää juuri hopeiselta aprikoosilta. Hedelmä on myrkyllinen ja vastenmielisen tuoksuinen, mutta siemenet ovat kuulemma paahdettuina herkkua.		Linkit: Kauniita vanhoja kuvia Japanissa kasvavista kasveista: Flora Japonica 1835-1842 Suomalainen Bonsai-sivusto (Sami Poikonen)   Internetistä poimittua: Myös monilla luonnonlääkkeillä on tutkitusti tehokas aivoverenkiertoa edistävä vaikutus, esimerkkinä mainittakoon neidonhiuspuurohto (Kaarlo Jaakkola). Energisoiva Gingko Biloba elvyttää verenkiertoa ja piristää elotonta ihoa. Neidonhiuspuu tunnetaan aivoverenkiertoa parantavasta vaikutuksestaan. Tämä iät ajat Aasiassa käytetty lääkekasvi on nykyisin erittäin suosittu myös Euroopassa. Neidonhiuspuun lehden flavonoidit ja terpenoidit vähentävät verisuonitukoksia ja estävät solurasvojen härskiintymistä ja näin syntyviä kudosvaurioita. Maailman vanhin puu! Arvostettu erikoisuus suojaisalle kasvupaikalle tai ruukkuviljelyyn. Varistaa kauniit lehtensä syksyllä vaikka onkin havupuu!  ... asiaa ja tutkimuksia geriatriasta ja gerontologiasta laidasta laitaan: ... dementian etenemisen hidastamisesta Gingko biloba- uutteella (kontrolloidun tutkimuksen mukaan hyötyä)   Dieses Baums Blatt, der von Osten Meinem Garten anvertraut, Gibt geheimen Sinn zu kosten, Wie´s den Wissenden erbaut. Ist es ein lebendig Wesen, Das sich in sich selbst getrennt? Sind es zwei, die sich erlesen, Daß man sie als eines erkennt? Solche Fragen zu erwidern, Fand ich wohl den rechten Sinn; Fühlst du nicht an meinen Liedern, Daß ich eins und doppelt bin?
Kylvin 14.4.2001 kolme siemenistä keittiön ikkunan alle itäiselle seinustalle ja - Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ystävällisen henkilön neuvosta - loput kaksi kukkaruukkuihin sisälle. Yliopiston puutarhassa kasvaa ginkgoa kolmessa eri paikassa: ulkona ja kasvihuoneissa. Ulkona oleva puu suojataan talvella pienellä talolla ja sen juuriston päälle kasataan lehtiä. Juuria herkästi vaurioittava routa on kuulemma vahingollisempi kuin pakkanen. Internetissä surffaaja saa tietää, että gingkoa käytetään esim. selluliittia poistavissa voiteissa, sitä suositellaan naisten PMS-oireisiin, ihon ikääntymistä vastaan, verenkierto- ja muistihäiriöihin, koristekasviksi, ja että se taistelee vapaita radikaaleja vastaan.... mielenkiintoista! Altavistan haku tuotti tulokseksi yhden mielenkiintoisen kotimaisen sivun: bonsaipuiden kasvattajien sähköpostiarkiston. Sieltä saatoin lukea, että innostuneita on ollut Suomessa muitakin ja että ginkgoa voi ihailla mm. Viherpaja-puutarhassa Vantaalla. Tulen raportoimaan sivuillani, miten ginkgoni menestyvät ja itävätkö ne ylipäätään … Pitäkää peukkuja ja kirjoitelkaa minulle, jos teillä on omia kokemuksia ginkgosta!
Etusivulle      Kasvisivut		web design: marjukka mäkelä