Aimo Nummi

ROHTO-PERNARUOHO

vanhojen kaupunkien ja kylien muinaistulokas

Rohtopernaruoho, Sisymbrium officinale, on yksivuotinen ristikukkaiskasvi (Brassicaceae). Suomessa tavataan monia keltakukkaisia ristikukkaiskasveja. Pernaruohot saattavat siksi jäädä huomaamatta, varsinkin kun ne kasvavat tavallisesti joutoalueilla, katujen ja teiden reunoilla tai rikkakasvina puutarhassa. 
Kasvi noin puolimetrinen, varsi haarautuu puolivälistä ja jokaisen haaran päässä on pitkä terttukukinto. Sen kukkavanat ovat kauttaaltaan pitkien varrenmyötäisten litujen peittämät, vain yläosassa on pieniä, keltaisia kukkia. Lehdet ovat pariliuskaiset, päätöliuska on iso. Lehdet kuivuvat syyskesällä ja varisevat pois. Siemensato on runsas. 

Rohtopernaruohosta on meillä kaksi muunnosta. Liduiltaan karvainen muunnos, Sisymbrium officinale var. officinale, on tavallisin. Toinen muunnos, Sisymbrium officinale var. leiocarpum, on pääasiassa Lounais-Suomessa kasvava läntinen muoto, jonka lidut ovat kaljut. Molemmat ovat arkeofyyttejä. Meillä tavataan rohtopernaruohon lisäksi viisi muuta pernaruoholajia, jotka kaikki ovat uustulokkaita. Rohtopernaruoho on aikanaan yhdistetty sukuun Erysimum, ukonnauris, jonka lehdet eivät ole liuskaisia.

Rohtopernaruoho on kotoisin ilmeisesti Etelä- tai Keski-Euroopasta ja on siellä tunnettu vanhana lääkekasvina. Suomessa se on vanhojen asutuskeskusten, kirkkomaiden ja yleensä vanhan asutuksen kasvi. Se suosii korkeaa typpitasoa ja emäksistä maaperää, eikä siis ole peltorikkakasvi. Rohtopernaruoho on levinnyt myös muihin maanosiin ihmisen mukana (Yhdysvalloissa Wild Rocket). 

Pernaruohojen tieteellinen nimi Sisymbrium on kreikkaa (sisymbrion) ja tarkoittaa tuoksuvaa kasvia. Lajinimi officinale tarkoittaa lääkkeenä käytettyä. Suomenkieliselle nimelle "pernaruoho" ei löydy selitystä. 

Rohtopernaruohon rohdosnimi on herba Sisymbrii recens. Elias Lönnrotin mukaan pernaruohoa on käytetty keripukin ja rintataudin lääkkeenä. Sen käytöstä muun muassa nesteenpoistoon, yskään ja hengitysteiden katarreihin ja aran kurkun hoitoon on myös tietoja. Ranskankielinen nimi Herbe aux chantres viittaa kasvin käyttöön laulajilla ääntä vahvistavana lääkkeenä. 
Rohtopernaruohon vihreissä osissa ja siemenissä on sinappiöljyä. Siemenistä voidaan jauhaa sinappijauhetta. Useissa kielissä pernaruohojen nimi viittaa sinappiin, esimerkiksi ruotsinkielessä rohtopernaruoho on vägsenap, norjassa vegsennep. 

Nuoria lehtiä ja varsia voidaan käyttää salaatissa kirpeänä lisukkeena, aivan kuten sinappikaalia, eli rukolasalaattia (Eruca sativa). Saksassa rohtopernaruohon nimenä onkin myös Wilde Rucola, villi rukola. Myös englanninkielinen nimi Wild Rocket tarkoittaa rukolaa. Pernaruohon öljyllä on myös teollista käyttöä, mikä luonnollisesti edellyttää sen peltoviljelyä.

Pernaruohot ovat ravintokasveja monille kuoriaisille ja perhosille. Ulkomaisissa lähteissä on mainittu kuusitoista perhoslajia, joiden toukat käyttävät pernaruohoja ravintona. Meillä pernaruohot ovat melko harvinaisia, eikä niillä ole hyönteisten ravintokasveina suurta merkitystä.

Rohtopernaruoho on monien muiden vanhojen arkeofyyttien tapaan harvinaistunut sopivien kasvupaikkojen harvetessa. Lounais-Suomen kulttuurikasvit -julkaisun mukaan rohtopernaruohoa tavattiin vain kolmessa tutkimuskohteessa: Kökarin ja Naantalin kirkkojen liepeiltä sekä Ruissalon kartanosta. Helsingissä rohtopernaruohoa kasvaa pääasiassa kantakaupungissa ja vanhan kaupungin kedoilla. 

 
Linkit:

Ruotsin luonnontieteellisen museon kasvisivu

Kaunis vanha kuva:
Carl Axel Magnus Lindman:
Bilder ur Nordens Flora (1901-1905)


ARKEOFYYTTI  eli muinaistulokas on kasvilaji, joka on kulkeutunut Suomeen 
ja asettunut kasvu-
paikalleen ihmisen toiminnan ansiosta jo hyvin varhain, karkeasti ottaen ennen 1600-luvun alkupuolta. Arkeofyytti voi olla levinnyt joillekin seuduille, esimerkiksi Pohjois-Suomeen, vasta myöhemmin. Silloin kasvia sanotaan uustulokkaaksi. 

Lähteet: 

  • Arto Kurtto, Leena Helyranta: Helsingin kasvit 

  • Leena Hämet-Ahti ym: Retkeilykasvio 

  • Onni Silkkilä, Aarre Koskinen: Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa 

  • A. W. Smith: A Gardeners Dictionary of Plant Names 

  • Olof Linderholm: Practiskt Hand- Lexicon för Landthushallare och Konstnärer 

  • Aili Paju, Lembit Kuhlberg: Ravitaimede oskussonastik

  • Artikkeli on julkaistu Hiisi-lehdessä 2/2005

 

> Aimo Nummi lähikuvassa

Etusivulle

web design: marjukka mäkelä